Keskellä maatalouden vakavaa kustannus- ja kannattavuuskriisiä AgriHubille, joka on hyvä avaus tähän suuntaan, riittää näin ollen haasteita. Vaikka AgriHubi voisi luoda hyvän alustan vahvemmalle yhteistyölle, näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että mitään suurempia rakenteellisia muutoksia toimintatapoihin ei näillä näkymin ole tulossa. Siis siihen miten tiiviisti tehdään yhteistyötä tuottajien, maatalousneuvonnan ja tutkimuksen välillä esim., kun päätetään mitä tutkitaan ja kehitetään laajemmin, kun vain yksittäisten projektien yhteydessä. Ja miten jalkautetaan parhaat käytännöt tilatasolle? Vaikuttaa myös vielä siltä, että on aika avointa, miten AgriHubin toiminta jatkuu, kun ministeriö tulee aikanaan vetäytymään vetovastuusta.
Olen aina hieman salaa ihaillut pienen 5,8 miljoonan asukkaan Tanskan määrätietoista toimintaa maatalouden kehittämisen eteen. Olisiko meillä jotain opittavaa tanskalaisilta nyt tähän AgriHubin prosessiin?
Maatalous edustaa 24 % Tanskan viennistä
Tanska ruokkii maataloustuotannollaan yhteensä 15 miljoona ihmistä. Tanskan menestys perustuu tarkemmin tarkasteltuna pariin asiaan jo 1860-luvulta lähtien, jolloin nälänhätä iski Tanskaan, samaan aikoihin, kun myös Suomessa. Nämä tanskalaiset menestystekijät ovat:
1) vahva osuustoiminta, jolla pienempikin tuottaja pääse pienemmällä taloudellisella riskillä osalliseksi esimerkiksi moderniin tuotantolaitokseen
2) panostukset koulutukseen, innovaatioihin ja tiedon jakamiseen
Tanskan maatalouden osaamis- ja palvelukeskus SEGES, jonka omistaa 30 000 tanskalaista viljelijää tuottajajärjestönsä kautta, keskittyy juuri tiedon jakamiseen ja toimii siltana tuottajien ja tutkimuksen välillä sekä läheisessä yhteistyössä paikallisten neuvontakeskusten kanssa. SEGES toimii kansallisena keskuksena, johon kuuluu yhteensä 28 paikallista neuvontakeskusta. SEGES on erikoistunut juuri tiedon jalkauttamiseen ja levittämiseen suoraan neuvojille ja tuottajille. Tärkeimmäksi tehtäväksi SEGES määrittää juuri neuvojien ajan tasalla pitämisen uusista tutkimustuloksista hyödyntämällä kehitettyjä tietokantoja tehokkaasti. Tärkeää on myös kyky nähdä uusia haasteita ja käydä niistä dialogia yliopiston tutkijoiden kanssa ja sillä lailla ohjata tutkimusta niin, että se palvelee tuottajia mahdollisimman hyvin.
AgriHubin verkostoalustan lisäksi tarvitaan Suomessa myös taustalle ihan uusia yhteistyökäytäntöjä ja -prosesseja, jolla tuottajat, neuvojat ja tutkimus yhteistyössä voivat vielä paremmin palvella suomalaisen maataloustuotannon kilpailukykyä. Tässä meidän on hyvä ottaa mallia toimivista käytännöistä myös muista maista.
Rikard Korkman
asiamies, SLC
Lue lisää: Denmark – a Food and Farming Country: Facts & Figures
