Maa- ja metsätalousministeriö
kirjaamo.mmm@gov.fi
Dnr VN/31054/2022-MMM-1
LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MEHILÄISHOITOTUESTA
SLC kiittää mahdollisuudesta lausuta koskien MMM:n ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi mehiläishoitotuesta. Mehiläishoito on osa aktiivista maataloutta, jota on määrä edistää entistä enemmän tulevan Suomen CAP-suunnitelman avulla.
SLC on aikaisemmin tänä vuonna mehiläishoitoalaa koskevissa lausunnoissaan sekä sidosryhmien kanssa järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa mainitut yleiset tavoitteet sekä SLC:n prioriteetit, mm. kotimaisen elinkeinomehiläishoidon haasteiden ratkaiseminen, mehiläishoitajien ja viljelijöiden välisen yhteistyön edistäminen, tuen saattavuus alan toimijoille paikallisesti, tuen tuloksellisuus ja kohdistaminen konkreettisiin mitattaviin hankkeisiin.
Edellisten SLC:n lausuntojen (mm. pesäkohtainen tuki, markkinajärjestelylaki) lisäksi, tämä lausunto ottaa huomioon myös tarpeen katsoa eri mehiläishoitoalalle suunnatut tuet Suomessa kokonaisuudessaan holistisesti, jotta kaikilla toimijoilla olisi mahdollisuus osallistua maan mehiläistalouden jatkamiseen.
Tässä lausunnossa annetaan valtioneuvoston asetusehdotusta koskevia huomiota ja ehdotuksia seuraavasti:
1 § soveltamisala
lause ”tukea voitaisiin maksaa valtion osoitettujen varojen sekä EU:n maataloustukirahastosta varainhoitovuosille osoitetun budjetin rajoissa”.
SLC haluaa muistuttaa, että jäsenmailla on mahdollisuus pyytää EU komissiolta CAP-suunnitelman koskevia muutoksia keskellä 2023-2027 kautta.
Suomella on myös rahoituskaudella 2021-2027 mahdollisuus nostaa mehiläishoitotuen määräraha, mikäli se päättää nosta kansallisen tuen osuutta yli 196182€:n vastaavasta EU:n tuen määrästä kaudella 2023-2027 (39 artikla, asetus (EU) 2022/126 - unionin vähimmäisrahoitusosuus on 30%; asetus (EU) 2021/2115, 55 artikla kohta 4 ja liite x).
Tästä syystä SLC pyytää, että Suomen valtio voisi tulevaisuudessa korottaa osoitettuja mehiläishoitotuen budjetin rajoja, mikäli alan tarpeet sitä vaativat kesken kautta 2023-2027 ja mikäli valtion budjetista löytyy varat kansallisen rahoitusosuuden nostamiseksi.
2 § neuvonta, tiedotus ja koulutus
Keskeinen vaatimus: kaikki tuetut toimet täytyy kuvata jokaiselle tukijaksolle selkeästi esitellyissä hankkeissa. Tuen läpinäkyvyystarpeen takia näin SLC pyytää, että sana ”toimi” on korvattu sanalla ”hanke”.
Näin varmistetaan, että tukea voidaan myöntää tarkoitusmukaisesti, konkreettisesti sekä suunnitelmallisesti. Hyväksytyt hankkeet tulisi myös kuvaamaan selkeästi paitsi toimet myös kaikki hankkeisiin osallistuvat kumppanit.
Näin myös mahdollisesti vältetään nykyisen 2019-2022 mehiläishoito-ohjelman puutteet Suomessa, mm. viestintä- ja oppimisympäristön kehittämisessä kuten Mehiläinen-lehden julkaisun kaksoisrahoitus (lehti on maksullinen jäsenlehti saatavilla vain tilaajille, julkisella tuella kirjoitetut artikkelit kirjoittavat mehiläishoitoalan tuesta palkatut henkilöt, samalla lehden painokustannuksia on tuettu julkisen mehiläishoitotuen avulla, mutta lehti ei saa ilman maksua), oppimisympäristöön rajoitettu pääsy vain tuen saajan jäsenille tai koulutus- tai tiedotustilaisuuksiin osallistuminen vain tuen saajan jäsenille (esim. alan kehittämisseminaari).
Hankkeiden tulokset täytyy olla saatavilla kaikille mehiläishoitoalan toimijoille vapaasti riippumatta mehiläistarhaajan järjestöön jäsenyydestä tai äidinkielestä (ruotsi, suomi).
Mitä koskee mehiläishoitotuen toimenpiteiden raportointia, Suomessa täytyy ratkaista nykyisen kansallisen mehiläishoito-ohjelman suurin puute tiedotuksessa, joka on tukeen liittyvien tietojen saattavuus tuen hakijoille, saajille sekä mehiläishoitajille yleisesti. Ruokaviraston tai MMM:n olisi määrä luoda julkinen nettisivu sekä mehiläishoitotukeen liittyvä neuvonta, jotta tiedotus tuesta olisi selkeä, ajankohtaista ja hakijoille ennakoitavaa. Mehiläishoitajat ja niiden järjestöt tarvitsevat toimintaansa liittyvä varmuutta.
3 § tuholaisten ja tautien torjunta
Keskeinen vaatimus: kaikki tuetut toimet täytyy kuvata jokaiselle tukijaksolle selkeästi esitellyissä hankkeissa. Tuen läpinäkyvyystarpeen takia näin SLC pyytää, että sana ”toimi” on korvattu sanalla ”hanke”. Näin varmistetaan, että tukea voidaan myöntää tarkoitusmukaisesti, konkreettisesti sekä suunnitelmallisesti. Hyväksytyt hankkeet tulisi myös kuvaamaan selkeästi paitsi toimet myös kaikki hankkeisiin osallistuvat kumppanit.
Näin myös mahdollisesti vältetään nykyisen 2019-2022 mehiläishoito-ohjelman puutteita Suomessa, esim. tuholaisten seuraavien mehiläishoitajien tai muiden asiantuntijoiden ”pakollinen” liittyminen havaintotarhaajien verkostoon, joka hallitsee vain yksi tuen saaja.
5 § mehiläishoitoalan laboratorioanalyysit
Keskeinen vaatimus: kaikki tuetut toimet täytyy kuvata jokaiselle tukijaksolle selkeästi esitellyissä hankkeissa. Tuen läpinäkyvyystarpeen takia näin SLC pyytää, että sana ”toimi” on korvattu sanalla ”hanke”.
Näin varmistetaan, että tukea voidaan myöntää tarkoitusmukaisesti, konkreettisesti sekä suunnitelmallisesti. Hyväksytyt hankkeet tulisi myös kuvaamaan selkeästi paitsi toimet myös kaikki hankkeisiin osallistuvat henkilöt, järjestöt ja laboratoriot.
6 § mehiläispesien määrän säilyttäminen ja mehiläisten jalostaminen
Keskeinen vaatimus: kaikki tuetut toimet täytyy kuvata jokaiselle tukijaksolle selkeästi esitellyissä hankkeissa. Tuen läpinäkyvyystarpeen takia näin SLC pyytää, että sana ”toimi” on korvattu sanalla ”hanke”. Näin varmistetaan, että tukea voidaan myöntää tarkoitusmukaisesti, konkreettisesti sekä suunnitelmallisesti. Hyväksytyt hankkeet tulisi myös kuvaamaan selkeästi paitsi toimet myös kaikki hankkeisiin osallistuvat kumppanit.
7 § yhteistoiminta tutkimusohjelmien kanssa
” tukea voidaan myöntää myös tutkimus- ja koulutuslaitosten ja mehiläisalan tutkijoiden kanssa pidettävään yhteydenpitoon sekä toimenpiteen kannalta tarvittaviin investointeihin, jos niiden osoitetaan liittyvän tiettyyn tutkimusprojektiin.”
SLC:n mielestä koulutuslaitokset eivät kuulu tämän tukitoimenpiteen piiriin, varsinkin laitokset, joissa ei tapahdu mehiläishoitoalaan liittyvää tutkimusta. Päinvastoin, koulutuslaitokset voivat olla osana yhteistyökumppaneita hankkeissa, jotka liittyvät 8 § mehiläistuotteiden menekin edistäminen.
Mitä koskee investointeja, on erittäin tärkeää, että nämä investoinnit olisivat tuen saajan tarkoitukseen mukaisessa hallinnassa investoinnin EU-lainsäädännön mukaisesti (asetus (EU) 2022/126, 11 artikla) sekä kirjanpidossa olevien poiston aikana- ks. 10 § mehiläishoitotuella toteutettavat investoinnit
9 § hyväksyttävät kustannukset
1) palkkaus- ja palkkiokustannuksia ja niihin liittyviä lakisääteisiä kustannuksia, lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia;
SLC:n mielestä mehiläishoitoalan järjestöjen toimihenkilöiden palkkakustannuksia voidaan hyväksyä vain siltä osin, jotta palkkojen mahdolliset korotuksen olisi selkeästi budjetoitu jokaiselle hankkeen vuodelle hankkeen hyväksymisvaiheessa. SLC ei voi hyväksyä nykyisten mehiläishoito-ohjelman käytäntöä, jossa on tapahtunut, että tuen saaja itse päättää julkisella rahalla rahoitettujen palkkojen korotuksista ilman perusteitä, suunnittelua ja viranomaisten ennakkohyväksyntää.
7) julkaisu- ja jakelukustannuksia
SLC: katso tähän liittyvä kommentti ylhäällä: 2 § neuvonta, tiedotus ja koulutus.
SLC:n mielestä julkaisu- ja jakelukustannuksia ei voida hyväksyä, mikäli julkaisu myydään tai jaetaan vain rajoitetuille ryhmälle, esim. Vain järjestön jäsenille.
8) opetustarhojen perustamisesta aiheutuvia kustannuksia
SLC:n mielestä tämä ilmaisu ei anna tuen hakijoille varmuutta ja selkeyttä. Suomen CAP-suunnitelma mainitsee toimenpiteessä ADVIBEES (55(1(a)) mm. Opetustarhaukseen keskimääräinen korvaus 30€/t, joka viittaa enemmän opetustarhaukseen jatkuvaan toimintaan kuin perustamiseen. Opetustarhauksen toiminta näin ei liittyisi 2 § neuvonta, tiedotus ja koulutus – toimenpiteisiin.
SLC:n mielestä opetustarhojen käyttöönoton (= perustamisen) tuki tulisi olla rajoitettu vain yhdelle mehiläishoitokaudelle (vuosi) ja yhdelle tarhalle per hakija (paikallinen järjestö). Tähän tarkoitukseen hyväksyttäviä kustannuksia täytyy listata, koska asetuksen luonnosta on varsin epäselvä, tuetaanko esim. Elävien mehiläisten hankinta, investoinnit omaisuuteen kuten hoitotarvikeisiin, hunaja- ja muiden tuotteiden käsittelyyn, pesäkalustoon, koulutustyön palkkaukseen jne.
SLC ehdottaa, että opetustarhojen perustamiseen hyväksyttävät kustannukset olisi vain nämä, joka muuten mainitaan erityisesti 9 § hyväksyttävät kustannukset ja 10 § mehiläishoitotuella toteutettavat investoinnit – kohdalla. Tämä edellyttää, että mahdolliset investoinnit opetustarhojen perustamiseen ei voisi samaan aikaan hankia CAP maaseudun kehittämistuen kautta (maatalouden investointituet).
Näin ollen, tämä asetuksen kohde 8 voisi poistaa asetuksen luonnoksesta.
10) yleishallinnon kuluja
SLC:n mielestä tuen hakijat sekä saajat tulee tarvittaman lisää käytännöllistä tietoa mainittujen kulujen osalta. SLC pyytää ruokavirastoa laatimaan lisää ohjeita tähän kohtaan liittyen.
SLC:n mielestä toimistokustannukset eivät kuulu tukikelpoisiin hallintokustannuksiin mehiläishoitoalla, mikäli tuen saajien toimistotilat ei ole vuokrattu mehiläishoitoalan toimenpiteiden toteutukseen (vuokrasopimus on olemassa). Yleishallinnon kuluja eivät voi olla järjestöjen omistamien tilojen käyttökuluja, johon mm. Viitataan 12 § hyväksyttävien kustannusten rajoitukset -kohdalla (tuensaajan tavanomainen toiminta) tai esim. Tilinpäätöskuluja, mikäli ne liittyvät tuen saajan tavanomaiseen toimintaan.
SLC tässä kohdassa muistuttaa, että CAP mehiläishoitotuki on tarkoitettu alan kehittämiseen ja ei alan järjestöjen päivittäistoimintaan.
11) muita kustannuksia
SLC pyytää ruokavirastoa laatimaan lisää ohjeita tähän kohtaan liittyen tai vähintään antaa esimerkkejä muista hyväksyttävistä kustannuksista, jotta annettaisiin hakijoille tarvittavaa varmuutta ja selkeyttä.
SLC:n mielestä täytyy juridisesti selkeyttää varsinkin mehiläiseineksen hankintojen kustannukset (mm. emojen hankinta), pääosin mitä koskee toimenpiteitä 6 § mehiläispesien määrän säilyttäminen ja mehiläisten jalostaminen, mutta myös 7 § yhteistoiminta tutkimusohjelmien kanssa – toimenpiteet ja 8 § mehiläistuotteiden menekinedistäminen – toimenpiteet.
10 § mehiläishoitotuella toteutettavat investoinnit
”investointien on säilyttävä tuensaajan omistuksessa ja hallinnassa niiden verotuksellisen
Poistoajan loppuun saakka tai viiden vuoden ajan riippuen siitä kumpi ajanjakso on lyhyempi.”
SLC haluaa muistuttaa, että asetuksen (EU) 2022/126, 11 artiklan mukaan voidaan lyhentää viiden vuoden ajanjakso kolmevuotiseen. SLC:n tietojen mukaan osa jäsenvaltiosta näin myös mehiläishoitotuessa tekee. Tämän takia SLC pyytää, että suomessa sovellettaisiin myös asetuksen (EU) 2022/126, 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mikroyritysten tai pienten ja keskisuurten yritysten liittyvät säännökset.
SLC myös kiinnittää huomiota siihen, että Suomen täytyy noudattaa asetuksen (EU) 2022/126, 11 artiklan kohdan 10 vaatimuksia (tapaus, jossa omaisuutta, jolle on saatu tukea investointiin, korvataan uudella).
11 § hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus
”jos toimenpide toteutetaan yhdessä havaintotarhaajien tai ammattitarhaajien kanssa, tulee tuen saajan esittää edellä mainitussa suunnitelmassa selkeät valintaperusteet näiden tarhaajien valinnalle.”
SLC pyytää, että tämä vaatimus poistetaan asetuksen luonnosta. Tämä tarhaajia koskeva vaatimus voi loukata hakijoiden ja saajien tasa-arvoisen valintaperiaatteet ja mahdollisuuden osallistua tuen toteuttamiseen. Vaatimus näyttää olevan syrjivä.
Perusteet SLC:n kantaan:
- se ei ole tuen saaja, joka esittää perusteet tarhaajien valinnalle liittyen tukea. Se tulee olemaan suomen viranomaiset, jotka asetavat vastaavat kriteerit kaikille hakijoille tasa-arvoisesti, varsinkin kun suomessa toimivat useammat alan järjestöt samaan aikaan;
- nykyisen kansallisen mehiläishoito-ohjelman toteutus osoitti, että tarhaajien valinta on rajoitettu tuen saajan jäsenille ja valintaperusteet eivät ole tiedossa julkisesti saajan järjestön ulkopuolella toimivien hoitajille, mm. Ammattihoitajille;
- ”havaintotarhaaja” ja ”ammattitarhaaja” määritelmät puuttuvat suomen CAP-suunnitelmasta sekä suomen lainsäädännöstä. Juridisesti määritelmät täytyy olla, muuten tuki ei voida antaa valtion ja EU:n julkisten rahojen suojelemiseksi. SLC viittasi MMM-keskustelutilaisuuksissa siihen, mitä elinkeinomehiläistarhaaja tarkoittaa, varsinkin mitä koskee kansallista pesäkohtaista tukea. On erittäin tärkeä, että eri mehiläisalalle annettujen tuen osalta olisi ”ammattitarhaajan” tai ”elinkeinotarhaajan” käsitys sama.
[2500] euron kynnysarvo
SLC:n mielestä asetuksessa täytyy antaa selkeät perusteet osoitetun kynnysarvon valintaan. Eri EU-maissa ovat eri arvot ja suomen CAP-suunnitelma sitä ei erikseen mainitse.
Lause ”tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan tavaran- tai palveluntoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja.”
SLC:n mielestä tämä vaatimus voidaan toteuttaa, jos tavaran- tai palveluntoimittajia toimii maassa useammat ja ne kilpailevat keskenään samassa palvelussa tai tavaran myynnissä. Koska suomessa mehiläishoitoala on pieni ja sopiva toimittaja ei aina löydy, hankintaan liittyvissä selvityksessä täytyy olla mahdollista hyväksyä myös tarjoukset, jotka tulevat suomen ulkopuolelta EU:n alueelta. Tämä koskee mm. Laboratoriotutkimuksiin, alan soveltavan tutkimuksen mehiläisten jalostustoimintaan liittyviä hankintoja.
” tuensaajan on pyydettävä tarjouksia vähintään kolmelta toimijalta, riippumatta siitä ylittyykö edellä 2 momentissa tarkoitettu [2500] euron kynnysarvo, jos tuensaaja toteuttaa 6 §:n mukaisia seuraavia toimia yhteistyössä emonkasvattajien kanssa”
SLC pyytää, että tämä vaatimus poistetaan asetuksen luonnosta tai sovelletaan kaikkiin CAP-mehiläishoitotukiin.
Mikäli MMM:n perusteena tähän vaatimuksen laatimiseen on ” esimerkiksi tilanteessa, jossa tuensaajan toteuttaa toimenpiteen useamman kuin kolmen toimijan kanssa tulisi tämän pyytää tarjouksia vähintään neljältä toimijalta.” Näin tulisi asetuksessa sanoa selkeästi ja ilman sitä, että vaatimus koskisi vain 6 §:n mukaisia hankkeita.
Perusteet SLC:n kantaan:
- vaatimus on syrjivä sekä jalostustoiminnan kannalta sekä kynnysarvon osalta muiden toimenpiteiden verrattuna.
- vaatimus ei ole riittävästi perustettu. Miksi vaatimus kohdennetaan vain mainittuihin toimintoihin? ((1) paritustarhatoiminnot; 2) emojen valinta; 3) emojen arvostelu; 4) keinosiementäminen).
- keinosiementämisen osaajia Suomessa on todella vähän. Osaajia on tällä hetkellä enemmän ulkomailla.
13 § selvitykset ja seurantatiedot
”tuen myöntämistä koskevassa hakemuksessa tuenhakijan tulee esittää, sellaiset konkreettiset ja seurattavissa olevat mittarit, joiden avulla suunniteltujen toimien toteutumista arvioidaan.”
SLC toivoo, että mittarit ovat vähintään mittarit, joiden avulla raportoidaan Suomen CAP-suunnitelmasta EU-komissiolle. Tältä osin ruokaviraston olisi laadittava lista seurantatiedoista, jotka kaikkien tuen saajien täytyy toimittaa koskien jokaista tukitoimenpiteitä (2 - 8 §).
SLC pyytää, että ruokavirastolle toimitetut selvitykset ja seurantatiedot julkistetaan ruokaviraston sivuilla niin, kuin he tulevat hyväksyttäväksi puolivuosittain maksuhakemusten yhteydessä. Näin vahvistetaan, että suomessa hyödynnetään tuesta laajasti.
14 § hankkeiden pituus ja toimenpiteiden toteuttamisen hyväksyttävä ajanjakso
”mehiläishoitotukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden kestoaika on kaksi vuotta.”
SLC muistuttaa, että mehiläishoitoalalla jotkut kehitystoimenpiteet vaativat enemmän aikaa kuin kaksi vuotta (esim. mehiläisten jalostus, soveltava tutkimus). Tämän takia on tärkeä, että tuen saaja voisi laatia hyvissä ajoin uusi tukihanke viimeistään meneillä olevan hankkeen päättyessä.
SLC myös kiinnitä huomiota siihen, että ala tarvitsee varmuutta ja ennakkotietoa koskien v. 2027 rahoitusta (CAP-suunnitelman toimenpiteiden viimeinen rahoitusvuosi).
17 § mehiläishoitotuen tuensaajien ja esitettyjen toimenpiteiden valintaperusteet
5) hankesuunnitelma on yhteneväinen esitetyn kustannusarvion kanssa ja siitä käy ilmi, että
Hankkeen toteuttamiseen on varattu riittävät resurssit ja asiantuntemus.
Lausunnossa oleva valtioneuvoston asetus ei näköjään käsittele yhtä keskeisistä SLC:n pyynnöistä, joka on mahdollisuus maksaa hyväksytyille hankkeille myönnetty tuki osittain ennakkona. Näin varmistettaisiin, että toimenpiteitä voisi myös toteuttaa tuen avulla paikallisesti toimivat pienemmät yhteisöt, joilla ei ole riittävät resurssit hankkeiden aloitusvaiheessa (esim. Ensimmäinen 4-5 kk jakso). Asia liittyy 1.12.2022 eduskunnan hyväksytyn ”markkinajärjestelylain” 73 § artiklaan (tuen maksaminen ennakolta, tuen ennakolta maksamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.).
SLC toivoo, että mehiläistuen ennakkomaksu voidaan toteuttaa vuodesta 2023 eteenpäin.
Sillä tähän asti Suomessa on ollut pelkästään yksi ja ainoa tuen saaja, viranomaisten on varauduttava siihen, että tukihakijaksi osoittautuvat myös hakijat, joilla ei ole käytännön kokemusta nykyisen mehiläishoito-ohjelman hallinnoinnin kautta. Hankkeiden valintaprosessissa tätä pitäisi huomioida, varsinkin ensimmäisellä kaudella 2023-2024, jolla tuen saajat voivat saada enemmän käytännön kokemusta tukijärjestelmän kanssa.
SLC:n yleinen huomautus tähän CAP-tukijärjestelmään:
Mikäli Suomen viranomaiset eivät laadi julkista listaa tyypillisten hyväksyttävien yksikkökustannusten enimmäismääristä, tilanne voi johtaa hakijoiden, tuen saajien ja tarhaajien väliseen epätasa-arvoisuuteen tai syrjintään.
Suomen CAP-suunnitelmassa annettaan esimerkit kustannuksista kuten työtuntikorvaukset, tarhojen perustamiskustannukset ja muut kertakorvaukset, mutta ne ovat pelkästään esimerkit, jotka perustuvat menneisyyteen ja ei aina todellisuuden tarpeisiin tai yritystoimintaan.
SLC:n kannalta tämä on erittäin ongelmalista. Tämä puute on osoitettu ongelmallisena myös nykyisessä mehiläishoito-ohjelmassa (esim. Jalostusemojen hankinta ja arviointi – emojen arvo).
SLC haluaisi tietää, miten tuesta vastaavat Suomen viranomaiset tulevat varmistamaan, että hankkeissa osoitetut yksikkökustannukset eivät johda eri ryhmien syrjintään ja että ne perustuvat alaa koskeviin sitoutumattomiin laskelmiin tai säädöksiin (esim. Luken maataloustutkimus, verohallinto, elinkeinoelämän ja viljelijöiden etujärjestöt).
SLC muistuttaa, että nykyinen mehiläishoito-ohjelma ei ole hyvä esimerkki yksikkökustannusten osalta, koska siitä annettu tuki on ollut 90-luvulta lähtien myönnetty vain yhdelle ja samalle järjestölle (tuen saajalle), joka määräsi kustannusten asettelu sille sopivalle tasolle.
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
Jonas Laxåback
verksamhetsledare
Stanislav Jas
sakkunnig biodling