Eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunta
Mmv@eduskunta.fi
U 75/2022 vp
Lausunto Valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä
Tausta
EU:n Pellolta pöytään strategiassa ehdotetaan kahta erityistavoitetta kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön- ja niistä aiheutuvien riskien- sekä vaarallisempien kasvinssuojeluaineiden käytön vähentämiseksi vuoteeen 2030 mennessä.
Käsittelyssä olevalla asetusehdotuksella halutaan saavuttaa asetetut tavoitteet sekä korjata nykyisen 2009 torjuntaaineiden kestävästä käytöstä annetun direktiivin eri EU maissa soveltamisessa ja valvonnassa havaitut puutteet.
Esimerkiksi ehdotuksen II luvussa esitetään tavoitteet, joiden mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä olisi vähennettävä EU- tasolla 50 prosenttia pellolta pöytään - strategian mukaisesti. Jäsenvaltioiden tulisi kansallisessa lainsäädännössään asettaa sitovia tavoitteita, jotka voivat poiketa EU:n 50 prosentin tavoitteista. Poikkeusta koskevissa säännöksissä annettaisiin mahdollisuus ottaa huomioon vuoden 2011 jälkeen tapahtunut muutos sekä kasvinsuojeluaineiden käytön intensiteetti. Intensiteetillä tarkoitetaan kasvinsuojeluaineiden painotetun myyntimäärän jakamista käytössä olevalla maatalousmaalla. Lisäksi annettaisiin komissiolle mahdollisuus antaa suosituksia tavoitteiden korottamisesta ja julkaista tietoja edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa.
SLC on tutustunut ehdotukseen ja haluaa lausua seuraavaa:
-Ehdotuksessa on yhteensä 12 lukua, jotka käsittelevät laajasti kasvinssuojeluaineiden käyttöä ja jolla on toteutessaan, ilman mahdollisuuksia kansallisiin poikkeuksiin jossa huomoidaan esim jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet, merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Suomen maatalouden kannattavuuten, kilpailukykyyn ja ruokaomavaraisuuteen .
-Kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa on Suomessa ja nykytilanteessa erittäin vähäistä verrattuna muihin EU maihin, joten EU tason kasvinssuojeluaineiden vähentämistavoitteet voivat viedä kasvintuotannon toimintaedellytyksiä ratkaisevasti nykyisestä vielä huonompaan suuntaan. Tämä on erittäin huolestuttavaa koska jo pohjoisen sijainitimme johdosta meidän satotasot ja kilpailukyky on jo aikaisemmin heikko verrattuna muihin EU maihin. Varsinkin
monien erikoiskasvien viljelyn osalta kasvinsuojeluaineiden heikentynyt saatavuus ja muiden kasvinsuojeluvaihtoehtojen puute voi lopettaa koko tuotannon.
-Selkeät kansalliset poikkeusmahdollisuudet pitää siksi pystyä varmistamaan ja huomioimaan asetuksen jatkovalmistelussa kansallisen ruoan tuotannon varmistamiseksi.
-Valtioneuvosto on arvioinnut taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia koko kansalliselle elintarvikehuollolle riittämättömästi ja johtopäätökset tilojen kannattavuuden näkökulmasta jäävät avoimiksi. Tämä mietityttää varsinkin nykyisen elintarviketuotannon kustannus- ja kannattavuuskriisin valossa sekä globaalin epävarmuuden vallitessa Ukrainan sodan johdosta. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen selvityksen (2021) mukaan esim glyfosaatin käytön puolittaminen nykyisestä voisi laskea satotasoja 0-15 % ja taloudellista tulosta tiloilla 10-20 %. Arviot siitä miten vähennystavoitteet vaikuttavat eri tuotantosuuntien kannattavuuteen ja tuotantomäärien kehitykseen puuttuvat.
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
Rikard Korkman
asiamies
