Eduskunta
Suuri valiokunta
E 6/2025 VP
Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto maatalouden ja ruoan visiosta
Julkisen kuulemisen aihe:
Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2027 jälkeen huoltovarmuuden ja strategisen autonomian takaajana - Euroopan komission visio maatalouden ja ruoan tuotannon tulevaisuudesta (E 6/2025 vp)
SLC suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan komission maatalous- ja elintarvikevisioon ja toteaa, että se on paras ja selkein näkemys EU:n maatalouden ja elintarviketuotannon tulevaisuudesta, jonka EU on esittänyt Suomen 30 vuoden aikana unionin jäsenenä. Komission näkemyksestä käy selvästi ilmi, että luottamus ja vuoropuhelu ovat olleet tärkeitä ohjaavia periaatteita. Maanviljelijän ääni on kuulunut valmisteluprosessin aikana. Lähtökohta on selvä: Vahva ja kilpailukykyinen ruoantuotanto tulee nähdä osana Euroopan unionin strategista autonomiaa ja valmiutta. SLC toteaa tyytyväisenä, että Suomen kanta tukee komission visiota.
SLC haluaa erityisesti nostaa esille seuraavia näkökohtia:
Perusajatuksena on, että maatalous ja elintarviketuotanto ovat tärkeä osa kokonaispuolustusta ja yhteiskunnan kestävyyttä. Viime vuosien erilaiset kriisit ovat osoittaneet, että ruokaa ei pidä pitää itsestäänselvyytenä. Korkean elintarviketurvan ja hyvän toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi kannattavaa maataloutta on voitava harjoittaa kaikissa unionin jäsenmaissa. Vision painopiste korostaa, että maatalouden tärkein tavoite on tuottaa ruokaa kannattavasti ja kestävästi.
SLC pitää tärkeänä pyrkimystä vähentää tuontiriippuvuutta kriittisten tuotantopanosten, kuten fossiilisen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehuraaka-aineiden osalta. Suomi näkee tärkeänä ravinteiden kierrätyksen lisäämistä koko EU:n alueella. Komission ehdotus suunnitelmasta luoda EU:lle omavaraisempi ja kestävämpi proteiinin tuotanto ja ravinteiden kierrätys on kannatettava.
Suurin uhka Suomen elintarviketuotannolle ja huoltovarmuudelle on maatalouden heikko kannattavuus, jonka suurin yksittäinen syy on alhaiset tuottajahinnat. Visio tarjoaa useita tärkeitä työkaluja kannattavuuden parantamiseen.
Tämä vaatii useita tärkeitä poliittisia toimia. Euroopan maatalouden kilpailukykyä on parannettava ja markkinatuloja lisättävä. Vision mukaan viljelijöiden ei tarvitse systemaattisesti myydä tuotteitaan markkinoita alempaan hintaan. Tärkeitä visiossa lueteltuja toimenpiteitä ovat epäterveitä kauppatapoja koskevan UTP-direktiivin ja yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen tarkistaminen. SLC tukee Suomen kantaa tarkistaa myös private label-tuotteiden sääntelyä.
Tärkeä periaate viljelijöiden ja elintarvikkeiden jalostajien kilpailukyvyn kannalta on, että EU:hun tulevaan elintarviketuontiin asetetaan samat vaatimukset kuin EU:ssa tuotetulle. Tätä vaatimusta ei pitäisi soveltaa ainoastaan vaarallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöön, vaan myös lääkkeiden, eläinten hyvinvointiin ja ympäristönäkökohtiin.
Visio viittaa Draghin mietintöön, jonka mukaan suhteettomat vaatimukset ja raportointivelvoitteet ovat este EU:n kilpailukyvylle taloudessa ja innovaatioissa. Tämä koskee myös nimenomaan maataloutta, ja SLC tukee komission suurta panostusta maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi, ehtojen vähentämiseksi ja kannustimien lisäämiseksi.
Yksi suurimmista ongelmista on myös se, että liian harvat nuoret haluavat ryhtyä viljelijöiksi. Tärkein yksittäinen syy, joka rajoittaa nuorten kiinnostusta maanviljelijöiksi ryhtymiseen, on alan heikko kannattavuus. Vision mukaan on monia muitakin rajoittavia tekijöitä. Vaikeus saada rahoitusta investointeihin on ongelma, joka on ratkaistava pikaisesti. Muita pitkäjänteistä työtä vaativia tekijöitä ovat maaseudun elinolot logistiikasta koulutusmahdollisuuksiin, sosiaalipalveluihin ja terveydenhuollon saatavuuteen sekä maaseudun elinvoimaisuus yleisesti.
SLC suhtautuu myös erittäin myönteisesti komission tulevaan esitykseen kotieläintuotantoa koskevasta toimintasuunnitelmasta. Suomen lyhyen kasvukauden ja alhaisen lämpösumman vuoksi kotieläintalous on tuotantoala, jolla meillä on ylivoimaisesti paras suhteellinen kilpailukyky.
SLC haluaa korostaa yhteisten sääntöjen merkitystä eläinten hyvinvoinnille ja sitä, että yhteisiä sääntöjä myös noudatetaan. Vuonna 2001 sikojen häntien typistäminen kiellettiin EU-direktiivillä, mutta vielä nykyäänkin, lähes 25 vuotta myöhemmin, porsaiden hännät typistetään lähes kaikissa EU-maissa. Suomi ja Ruotsi noudattavat direktiiviä, mutta kuluttajat eivät valitettavasti ole valmiita maksamaan hyvinvointitoimesta lisähintaa.
SVENSKA LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND SLC R.F.
Mats Nylund
puheenjohtaja