EU-vaalien lähestyessä SLC on koonnut kysymyksiä ja vastauksia sisältävän oppaan EU:n maa- ja metsätalousasioista, jossa pyrimme avaamaan kysymyksiä yksinkertaisella tavalla ja tuomaan esiin SLC:n näkemyksen asiasta. Opasta päivitetään tarpeen mukaan kevään 2024 aikana.
Sivu päivitetty 23.4.2024 klo 9.15.
Maatalous
Miltä seuraavan CAP-kauden pitäisi näyttää? Mitkä ovat SLC:n tavoitteet yhteiselle maatalouspolitiikalle CAP:ille tulevaisuudessa?
SLC haluaa, että seuraavalla YMP-kaudella, jonka valmistelu on jo alkanut, keskitytään yhteisen maatalouspolitiikan ydintehtävään: elintarviketuotannon lisäämiseen ja turvaamiseen ja maatalouden kannattavuuden vahvistamiseen sekä byrokratian vähentämiseen ja viljelijöiden aseman parantamiseen elintarvikeketjussa. SLC:ssä ei ehdoteta suuria muutoksia CAP:n peruskehykseen, vaan korostetaan ja alleviivataan politiikan perusrakennetta, jolla tuetaan viljelijöitä tuottamaan ruokaa EU:n ja maailman kasvavalle väestölle. SLC katsoo, että CAP-budjettia on myös kasvatettava.
Seuraavassa CAP:ssa on otettava huomioon myös EU:n pohjoiset tuotanto-olosuhteet jatkamalla epäsuotuisten alueiden tukea. Suomen kannalta on ratkaisevaa, että tuotantosidonnainen tuki voidaan jatkossakin kohdentaa kotieläintalouteen ja erikoistuneeseen kasvinviljelyyn ja että kansalliset ohjelmat saavat jatkoa. Myös EU:n rahoittamien maataloustukitoimenpiteiden kansallinen vastarahoitus tulee olla mahdollista. CAP:ssa tulee jatkossakin olla kohdennettuja tukiratkaisuja nuorille viljelijöille ja puutarhantuottajille, jotka vähentävät yritystoiminnan jatkamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Miksi maanviljelijät Keski-Euroopassa ovat osoittaneet mieltään tänä talvena?
Talvella 2024 maanviljelijät muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa osoittivat mieltään osoittaakseen tyytymättömyytensä omien maidensa politiikkaan ja kansallisiin toimenpiteisiin, jotka kiristävät maatalouden oloja eri tavoin. Toisaalta mielenosoitukset ovat myös protesti EU:n politiikkaa vastaan. Mielenosoittajien huolenaiheita ovat muun muassa yhä tiukentuvat ympäristösäännökset, kasvava kuilu maatalouden todellisuuden ja kansallisen/EU-lainsäädännön välillä, liian monimutkainen lainsäädäntö, tarve yksinkertaistaa hallintoa, alhaiset tuottajahinnat ja tarve oikeudenmukaisempaan tulonjakoon.
Miten EU on reagoinut tämän talven viljelijöiden mielenosoituksiin?
EU on jo reagoinut mielenosoituksiin helmikuun 2024 jälkipuoliskolla. Komissaari Wojciechowskin kirje von der Leyenille käsiteltiin ministerineuvoston kokouksessa 26. helmikuuta 2024. Maatalousministerit ovat vahvasti yhtä mieltä viljelijöiden tilanteen parantamisesta nopeilla ja pitkäaikaisilla rakenteellisilla toimenpiteillä. Komissio ja jäsenvaltiot ovat valmiita muuttamaan CAP:n nopeasti täytäntöönpanosääntöjen avulla, tekemään komission suuntaviivoista joustavampia ja vahvistamaan tuottajien asemaa elintarvikeketjussa EU:n tason toimilla.
Komissaari on myös ottanut esille mahdollisuuden CAP:aa koskevien perusasetusten kohdennettuun avaamiseen. Mutta tuovatko muutokset todella yksinkertaistamista ja parannuksia Suomeen? Asetukset on avattu keväällä 2024 ja ne ovat käyneet läpi nopean hyväksymisprosessin Euroopan parlamentissa ja ministerineuvostossa. Muutokset voidaan toteuttaa vuonna 2025, jos jäsenmaat päättävät siitä kansallisesti.
Metsätalous
Mikä on EU:n metsäkatoasetus? Voivatko seuraava komissio ja parlamentti vielä vaikuttaa metsäkatoasetukseen?
Metsäkatoasetuksella, joka tuli voimaan 29. kesäkuuta 2023 ja jonka siirtymäaika on 18 kuukautta, pyritään ehkäisemään maailmanlaajuista metsäkatoa estämällä sellaisten tuotteiden kulutus, jotka aiheuttavat maailmanlaajuista metsäkatoa ja metsien haitallista hyödyntämistä. Asetuksessa kielletään sellaisten tuotteiden myynti, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat öljypalmu, soija, puu, nautaeläintuotteet, kaakao, kahvi ja kumi sekä niistä jalostetut tuotteet. Asetus on keskeinen osa EU:n toimintasuunnitelmaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
Jäsenvaltioiden elintarvike- ja metsäsektorit arvostelevat metsäkatoasetusta yhä enemmän. SLC on vaikuttanut siihen, että Suomi toimisi pidennetyn siirtymäajan puolesta.
Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista metsäkatolakia, vaikka EU:ssa on edelleen monia epäselvyyksiä. Suomi hakee kansallisia poikkeuslupia, koska asetusta ei voida suoraan soveltaa Suomen kaltaisessa tiheämetsäisessä maassa.
Mistä Red III -direktiivissä oikeastaan on kyse? Miten se vaikuttaa maa- ja metsätalouteen?
RED III -direktiivi on kolmas versio EU:n direktiivistä, jolla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä. Sen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta EU:n kokonaisenergiankulutuksesta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Siirtyminen kestävämpään ja uusiutuvaan energiantuotantoon on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua maanviljelijöiden ja metsänhoitajien taloudellisten edellytysten kustannuksella. Jotta tuottajat voisivat sopeutua uusiin vaatimuksiin, tarvitaan teknistä ja taloudellista tukea, mutta myös tutkimusta ja innovointia kestävämpien käytäntöjen ja tuotteiden kehittämiseksi maa- ja metsätaloudessa.
SLC korostaa, että on tärkeää varmistaa, että eurooppalaiset maa- ja metsätaloustuottajat voivat kilpailla tasavertaisesti kansainvälisten toimijoiden kanssa, erityisesti kun otetaan huomioon, että biomassan tuonnin on täytettävä EU:n kestävyyskriteerit.
Mitä metsäseurantaa eli kestävien Euroopan metsien seurantajärjestelmää koskeva ehdotus merkitsee, jos se tulee voimaan?
Komissio on esittänyt ehdotuksen metsien terveydestä. Ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan metsien vastustuskyvyn seurantajärjestelmästä tavoitteena on luoda puitteet metsien vastustuskyvyn seuraamiselle ja arvioimiselle erilaisia uhkia ja stressitekijöitä, kuten ilmastonmuutosta, tuholaisia ja tauteja, vastaan.
Ehdotukseen sisältyy useita indikaattoreita, joista osan kerää komissio kaukokartoituksen avulla ja loput jäsenvaltiot keräävät kansallisten metsäinventointien avulla. Nämä tiedot ovat yleisön saatavilla sähköisten tietokantojen ja maantieteellisten tietojärjestelmien (GIS) kautta.
Luotettavat tiedot ovat olennaisen tärkeitä metsien kehityksen seurannassa, ja tietojen vertailu maiden välillä on arvokasta. Tietojen keräämisestä aiheutuvien kustannusten odotetaan kohdistuvan pääasiassa jäsenvaltioihin ja komissioon, ei pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Perusajatus eri jäsenvaltioiden metsätietojen yhdenmukaistamisesta on sinänsä hyvä. On myös hyvä, jos ajatuksena on ottaa mukaan ne maat, joissa kansalliset metsälaskennat ovat vähemmän kehittyneitä. SLC:n mielestä ehdotuksessa ei kuitenkaan ole riittävän selkeästi esitetty, mitä lisäarvoa näin laajasta tiedonkeruusta saadaan sekä lakiehdotuksen tarkoituksen että jo nyt tehtävän kansainvälisen raportoinnin kannalta. Kaksinkertaista työtä ja hallinnollista taakkaa ilman vastaavia hyötyjä on vältettävä.
On tärkeää huomata, että voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin täydellinen asetus tulee voimaan. Tarvitaan vielä keskusteluja, neuvotteluja ja jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien hyväksyntää, ennen kuin tästä valvontakehyksestä tulee todellisuutta. Ehdotusta ei saada valmiiksi nykyisen komission ja parlamentin toimikauden aikana.
Mikä on EU:n ennallistamisasetuksen tilanne?
EU:n ennallistamisasetusta ei tulla hyväksymään Brysselissä - ainakaan keväällä 2024. SLC huomautti jo kesällä 2023, että EU:n ennallistamisasetus on palautettava uuteen valmisteluun, ja Suomen tuottajajärjestöt ovat problematisoineet asetusta jo vuonna 2022.
SLC:n mukaan ennallistamisasetuksessa ei ole huomioitu maanomistajia, joiden hyväksyntä on avainasemassa monimuotoisuustyön käytännön toteutuksessa. MTK ja SLC ovat sitoutuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja hillitsemään ilmastonmuutosta laatimalla yhteistyössä suomalaisten tutkijoiden kanssa ilmastotiekartan ja helmikuussa 2024 luonnon monimuotoisuuden tiekartan. Tuottajaorganisaatiot eivät ole suhtautuneet kriittisesti luonnon ennallistamiseen sinänsä, vaan komission valitsemiin keinoihin. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet, myös maanomistajat, työskentelevät saman tavoitteen eteen.
