Hevosalan keskusjärjestöt eivät ole missään prosessin vaiheessa vastustaneet asetuksen voimaantuloa. Koemme Suomen eläinsuojeluyhdistyksen tavoin, että parhaillaan käynnissä oleva lainsäädäntötyö hevosia koskevan asetuskokonaisuuden voimaan saattamiseksi on tärkeää, jotta lain minimivaatimuksia voidaan uudistaa vastaamaan hevosten perustarpeita. Tämän osalta on käyty arvokasta keskustelua läpi kesän päättäjien ja sidosryhmien kanssa.
Hevosasetuksen kohdat ovat hyviä ja tärkeitä. Ne mahdollistavat hevoselle muun muassa lajitoverin läsnäolon ja sosiaalisen kanssakäymisen, omaehtoisen päivittäisen liikkumisen tarhassa ja aiempaa tiheämmät ruokintavälit. Laki ja sen asetukset asettavat minimivaatimuksen hevosten hyvinvoinnille. Niiden pitää olla niin selkeät ja hallittavat, että tiukassakin valtion taloudellisessa tilanteessa valvonnan resurssilla pystytään puuttumaan epäkohtiin.
Tärkeintä asetustason määrittelemisessä on, että se tehdään kestävästi ja niin, että se edistää hevosten kokonaishyvinvointia. Valvonnan kuormittaminen ja asetusten kiertäminen epätoivotulla tavalla ei lisää hevosten hyvinvointia.
Alan keskusjärjestöjen toiminnan alaiset ammattilaiset pitävät hevosia jatkuvan alan omavalvonnan alla esimerkiksi julkisen kilpailuvalvonnan osalta ja investoivat hevosten hyvinvointiin myös taloudellisesti haastavina aikoina. He tekevät hevosten eteen Suomessa lähtökohtaisesti enemmän kuin laki tai asetukset vaativat. Koko hevosalan olemassaolon oikeutus lähtee siitä, ettei toiminta kyseenalaista hevosten hyvinvointia.
Inka Tuominen
asiantuntijaeläinlääkäri, Suomen Hippos
Minna Peltonen
tallitoiminnan kehittäjä, Suomen ratsastajainliitto
Lumi Drozzin
asiantuntija, MTK
Cecilia Nyholm
asiantuntija, SLC
Insändaren har publicerats i Helsingin Sanomat 12.9.2024
