Eduskunta
Maa- ja metsätalousvaliokunta
ASIA: O52/2025 vp EU:n yhteinen maatalouspolitiikka 2028-2034
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) kiittää mahdollisuudesta lausua maatalouspolitiikan ja markkinajärjestelyjen tulevasta kehityksestä vuosille 2028–2034. SLC painottaa, että Suomen tulee EU-neuvotteluissa aktiivisesti puolustaa maatalouden toimintaedellytyksiä, viljelijöiden tulotasoa ja maaseudun elinvoimaisuutta. Tämä edellyttää sekä vahvaa viljelijätukijärjestelmää että toimivia markkinoita ja joustavia kansallisia ratkaisuja.
SLC korostaa, että komission esittämät rahoitus- ja tukimallit eivät saa heikentää suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta. Pohjoiset tuotanto-olosuhteet, korkeat kustannukset ja pitkät välimatkat edellyttävät riittävää rahoitustasoa, kansallista liikkumavaraa ja joustavia säädöksiä. Ehdotusten suunta – alenevat tukitasot, lisääntyvä byrokratia ja kapeneva kansallinen päätösvalta – kohdistuu erityisen raskaasti suomalaisiin perhetiloihin ja vaarantaa investoinnit, sukupolvenvaihdokset sekä kotieläintuotannon jatkuvuuden.
Viljelijätuet ovat suomalaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden perusta. SLC edellyttää, että tukijärjestelmän keskeiset elementit – tulotuki, investointituet, riskienhallintavälineet ja kriisituki – turvataan täysimääräisinä myös tulevalla kaudella. Alenevat pinta-alaperusteiset tuet eivät ole hyväksyttäviä, sillä ne rankaisevat elinvoimaisimpia ja investoivia tiloja, erityisesti alueilla, joilla tilakoko on pieni mutta tuotanto intensiivistä. SLC vaatii, että Suomella säilyy mahdollisuus mukauttaa tukimalleja kansallisesti, mukaan lukien korkeammat tukitasot ja joustot nuorille viljelijöille.
Etelä-Suomen kansallinen tuki tulee turvata koko kaudelle 2028–2034, ja sen tasoa on korotettava. Sekä yksimahaisten eläinten tuotanto että puutarhasektori ovat riippuvaisia kansallisesta tuesta, jotta kotimainen tuotanto voi säilyä ja kehittyä. Lisäksi SLC korostaa, että sokerijuurikkaan kansallista pinta-alatukea tulee nostaa, jotta kotimaisen sokerituotannon jatkuvuus voidaan turvata.
Maaseudun kehittäminen on välttämätöntä koko elintarvikeketjun toimivuudelle ja maaseutualueiden elinvoimalle. SLC painottaa, että NRP-suunnittelussa alueet, tuottajajärjestöt ja maaseudun toimijat on saatava aidosti mukaan valmisteluun. Saaristoalueiden erityisolosuhteet on huomioitava omana kokonaisuutenaan; mantereelle soveltuvat toimenpiteet eivät aina istu saaristomaaseudun tarpeisiin, ja EU-rahoituksen tulee vastata alueiden tuotanto- ja kehittämisedellytyksiä.
Investointituet ovat maaseudun yritystoiminnan ja alkutuotannon elinehto. Maatalouden pitkäaikainen kannattavuuskriisi on johtanut korkeaan investointivelkaan, ja tulevan kauden tukien tulee ulottua rakennuksiin, energia- ja ympäristöinvestointeihin, eläinten hyvinvointiin, digitalisaatioon ja jalostukseen. Ilman riittäviä investointikannustimia maaseudun yrityspohja ja tuotannon jatkuvuus heikkenevät.
Nuorten viljelijöiden asemaa tulee vahvistaa selkeästi enemmän kuin komission esityksissä on linjattu. Käytännössä tämä tarkoittaa parempia aloitustukia, kannustimia sukupolvenvaihdoksille sekä kevyempää hallintoa. On varmistettava, etteivät degressiiviset tukimallit rajoita kehittyvien nuorten tilojen toimintaa.
Markkinoiden toimivuus ja tuottajahintojen parantaminen ovat avainasemassa suomalaisen maatalouden tulevaisuudelle. SLC korostaa, että Suomi käyttää tällä hetkellä markkinajärjestelyasetuksen tarjoamia mahdollisuuksia heikosti. Tuottajaorganisaatioiden perustamista ja toimintaa tulee tulevalla kaudella edistää määrätietoisesti, ja EU-järjestelmän tarjoamia markkinointiin, tuotannon edistämiseen ja tuottajahintojen vahvistamiseen liittyviä välineitä on hyödynnettävä huomattavasti laajemmin.
Koulujakelujärjestelmän tulee tukea kotimaisia tuotteita ja olla hallinnollisesti kevyt – järjestelmä ei saa lisätä kustannuksia kunnille tai valtiolle. Samalla alkuperätiedon parantaminen ja valkuaiskasvituotannon vahvistaminen ovat SLC:n mielestä myönteisiä tavoitteita, kunhan sääntely säilyy joustavana ja kansallinen liikkumavara turvataan.
SLC tukee EU-tason huoltovarmuuden vahvistamista, mutta korostaa, että Suomen toimivia järjestelmiä ei saa heikentää. Varautuminen ja riskienhallinta eivät saa lisätä raportointitaakkaa ilman vastaavaa hyötyä.
Kaiken kaikkiaan SLC katsoo, että EU:n tulevan rahoitus- ja tukijärjestelmän tulee:
- vahvistaa pohjoista maataloustuotantoa, ei heikentää sitä
- turvata viljelijöiden tulotaso ja kannattavuus
- lisätä kilpailukykyä ja investointihalukkuutta
- varmistaa maaseudun elinvoima ja yritystoiminnan edellytykset
- kannustaa toimiviin, vapaaehtoisiin ympäristötoimiin, ei lisätä hallinnollista taakkaa
- hyödyntää markkinajärjestelyn välineet täysimääräisesti
- arvostaa suomalaista perheviljelymallia ja huoltovarmuutta
SLC vetoaa siihen, että Suomi neuvotteluissa torjuu esitykset, jotka leikkaavat rahoitusta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat kansallista liikkumavaraa – ja sen sijaan tukee ratkaisuja, jotka vahvistavat kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta.
SVENSKA LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND SLC R.F.
Jonas Laxåback, toiminnanjohtaja