Kannattava tuotanto edellyttää toimivia markkinoita. Elintarvikeketjun on oltava oikeudenmukaisempi ja viljelijän tulee saada kohtuullinen korvaus työstään. Lainsäädännöllä ja viranomaispäätöksin ei saa huonontaa kotimaisen maataloustuotannon toimintaedellytyksiä suhteessa kilpailijamaihimme. Maataloudelle ei saa myöskään asettaa uusia kustannuksia. Maataloutemme on tuottanut kansalaisillemme ruokaa rauhan aikana ja tulee tekemään niin myös kriisien aikana – maa- ja puutarha-alalla on tuotantopotentiaalia, joka on vielä hyödyntämättä. Suomalaisella tuotannolla tulee ilmastonmuutoksen myötä olemaan yhä suurempi merkitys myös globaalissa katsannossa. Hiilen sitominen peltomaahan, maatalousympäristön monimuotoisuuden vaaliminen sekä vesistöjen suojeleminen ravinnevalumilta ovat maataloudelle keskeisiä tavoitteita.
Tuottajien asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava lainsäädännön keinoin ja tuottajille kuuluu oikeudenmukainen osuutensa ruuan hinnasta.
Elintarvikemarkkinalakia on uudistettava siten, että alkutuottajien asema suhteessa pakkaamoihin, jalostusteollisuuteen ja vähittäiskauppaan vahvistuu.
Kilpailulainsäädäntöä on uudistettava, jotta elintarvikemarkkinoilla taataan tasavertainen ja terve kilpailu.
Toimintaansa aktiivisesti kehittävät tilat tulee asettaa tulevaisuuden maatalouspolitiikan ja sen rahoituksen keskiöön.
Kansallinen CAP-suunnitelman rahoitus kaudelle 2023–2027 sekä kansallisten tukien ja investointitukien rahoitus on turvattava.
Maatalouden ilmastotiekartan ja tulevan luonnon monimuotoisuustiekartan toimenpiteet tulee rahoittaa yhteisesti valtion talousarvion kautta.
-
Maatalouden vesienhoidon esteet, kuten ojitusten hitaat lupaprosessit, tulee poistaa ja erilaisten toimenpiteiden rahoitus on turvattava.
Eläinten hyvinvointilain siirtymätoimenpiteiden rahoitus on turvattava seuraavalla hallituskaudella. Tuottajille on taattava työrauha uudistetun lain vaatimien toimenpiteiden ja investointien toteuttamiseksi.
Sukupolvenvaihdosten turvaamiseksi ja niiden sujuvoittamiseksi tarvitaan entistä parempia työkaluja.
Lomitusjärjestelmän rahoitus on turvattava, jotta järjestelmä myös tulevaisuudessa tukee tuottajien jaksamista ja antaa turvaa sairauden varalle.
- Välitä viljelijästä-hankkeen rahoitus tulee saattaa pysyväksi.
Suomen maatalouspolitiikan tulee huomioida Ahvenanmaan itsehallinto sekä itsenäinen toimivalta, jotta taataan ahvenanmaalaisen maatalouden toimintaedellytykset.
Eläinlääkärikoulutukseen tarvitaan riittävä määrä opiskelupaikkoja, jotta turvataan eläinlääkintäpalveluiden saatavuus tuotantoeläimille.
Verotuksen tulee kannustaa työhön ja investointeihin maataloudessa ja elintarvikesektorilla.
Kiinteistövero tulee poistaa maatalouden tuotantorakennuksilta, riippumatta yritys- tai verotusmuodosta. Tämä kustannuksia pienentävä toimi kohdistuu varsinkin sellaisille tuottajille, jotka ovat äskettäin investoineet suuriin tuotantorakennuksiin.
Maatilatalouden tuloverolakia on uudistettava mm. tasausvarauksen nostamisen osalta.
- Maatalousmaan arvostuksen on oltava tasapuolisempi eri yhtiömuotojen välillä.
Yrittäjävähennystä on korotettava.
Maatalouden ja puutarhatalouden energiaveron palautusta on korotettava.
Panostukset neuvontaan, koulutukseen ja tutkimukseen ovat ratkaisevassa asemassa, jotta maa- ja metsätaloustuottajat kykenevät kohtaamaan tulevaisuuden tarpeet, hyödyntämään elinkeinonsa mahdollisuudet sekä alentamaan tuotantokustannuksiaan.
Ruotsinkielisen luonnonvarakoulutuksen rahoitus on turvattava.
Kestävää maa- ja puutarhatuotantoa tukevalle tutkimukselle on taattava riittävät resurssit.
Neuvonnalle tulee taata riittävät resurssit, jotta se voisi vahvistaa alkutuottajien liiketaloudellista osaamista.
Alkutuottajien, tutkimuksen, neuvonnan ja elintarviketeollisuuden yhteistyötä on kehitettävä edelleen ja jäsennellä siten, että se nykyistä tehokkaammin tukee kannattavaa kehitystä tiloilla ja elintarvikeketjussa. Suomi tarvitsee maatalouden osaamis- ja palvelukeskuksen, joka on kaikille elintarvikeketjun toimijoille yhteinen. AgriHubi-hanke on askel oikeaan suuntaan.
-
Suomesta voi tulla globaali elintarvikkeiden viejä.
Tarvitaan pitkäjänteisiä, pysyviä vientiponnisteluita suomalaisten puhtaiden ja sertifioitujen elintarvikkeiden arvon kohottamiseksi. Vientipanostusten tulee kohdistua sekä jalostettuihin elintarvikkeisiin että raaka-aineisiin. Kasvava suomalaisten elintarvikkeiden kysyntä vientimarkkinoilla vahvistaa kansantaloutta ja suomalaista tuottajaa.
Me haluamme lisätä kotimaisuusastetta julkisissa hankinnoissa sekä alkuperämerkintöjen käytön kehittämistä julkisissa ateriapalveluissa.
Julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä ateriapalveluissa kotimaisen ruuan suhteen.
Edellytetään julkisten ruokahankintojen raaka-aineilta ja tuotantotavoilta kansallisen lainsäädännön vaatimuksia.
Alkuperämerkintävaatimusta tulee laajentaa koskemaan pakollista alkuperämerkintää myös ravintolaruualle ja viljatuotteille.
Tutustu SLC:n eduskuntavaalitavoitteisiin 2023
Vihreät elinkeinot ovat arvokkaampia kuin koskaan ennen Aktiivinen metsätalous, joka kunnioittaa metsänomistajan itsemääräämisoikeutta Elinvoimainen maaseutu
#riksdagsval2023 #lokaltärsmart #etttryggtFinland
#eduskuntavaalit2023 #fiksustiläheltä #turvallinensuomi
